Juoksua paperilla

Kun en ole voinut juosta, olen sen sijaan lukenut juoksemisesta. En ole – kumma kyllä – aikaisemmin ymmärtänyt lukea yhtään kirjaa, josta saisi jonkinlaisen kokonaiskuvan juoksuharrastuksesta. Siksipä nämä ensimmäiset lukukokemukset vetivät mukavasti yhteen kaikkea sirpaletietoa, jota olen saanut netistä ja toisilta juoksijoilta.

 

Kirsi Valasti: Naisen juoksukirja

Tämän kirjan löysin trainerystäväni Facebook-kaverin vinkistä, kun kyselin hyvää juoksulukemista. Selvästikin kuulun kirjan kohderyhmään, koska olen nainen ja yritän juosta. Tämän kirjan naisnäkökulma kuvasi lähinnä naisen hormonitoiminnan vaikutuksia juoksemiseen fyysisesti ja jossain määrin myös psyykkisesti ja sosiaalisesti. Sinänsä mielenkiintoista, vaikka kirjoittajan elämäntilanne ja siten kirjan painopiste olikin hiukan eri kuin omani. 

Sain kirjasta vahvistusta useille netistä ja tutuilta saamilleni käsityksille. Kirja oli varsin helppolukuinen, konkreettinen ja siinä oli hyviä käytännön esimerkkejä. Eniten minua kiinnostivat ohjeet lihaksiston ja juoksutekniikan treenaamiseen. Näistä oli kirjassa hyvät selostukset ja kuvat, joista on varmasti hyötyä, kun pääsen kokeilemaan liikkeitä käytännössä.  Kirjassa oli myös juoksuohjelmaesimerkkejä erilaisille juoksijoille. Eritasoisten juoksijoiden esittely helpotti ohjelmien vertailua ja niistä oli kohtalaisen yksinkertaista löytää oma tasonsa.  Sain tervetullutta vaihtelua internetin juoksuohjelmasuossa kahlaamiseen.

Terveysasioissa bongasin kirjasta pari epätarkkuutta, mikä herätti tietysti pieniä epäilyksiä myös niiden asioiden tarkkuudesta, joita en itse pystynyt arvioimaan. Mutta asia meni kyllä siitä huolimatta minuun täydestä ja kirja kannatti lukea.

Samuli Vasala: Juoksu

Tämän kirjan löysin kirjastosta, josta kävin haalimassa kaikki juoksukirjat, joita hyllyssä sattui sillä hetkellä olemaan.

Tämä kirja puolestaan oli varsin sukupuolineutraali. Kirja oli suunnattu aloittelevalle juoksijalle, joten olin juuri tämänkin opuksen kohderyhmää. Kirjan takakannen teksti koukutti lukemaan: ”Onnellinen juoksija asettaa itselleen selkeän tavoitteen, uskoo rohkeasti omaan unelmaansa, suunnittelee nerokkaan helpon harjoitusohjelman, nauttii niin juoksusta kuin hyvistä varusteista ja tekee juoksusta itselleen elämyksen.”

Selkeät tavoitteet ja nerokkaan helpot harjoitusohjelmat ovat koko ajan olleet minulla hakusessa, joten oli mielenkiintoista saada niistä uutta tietoa. Nautinto ja elämyksellisyys puolestaan kuuluvat minusta juoksemiseen itsestään selvästi, ja oli mukava saada tälle käsitykselle vahvistusta. 

Juoksun tavoitteellisuutta ja tavoitteellisuuden tarpeellisuutta alan vasta hiukan oivaltaa. Tavoitteiden asettamista vaikeuttaa se, etten ole vielä uskaltanut ajatella omaa juoksuharrastustani kovin pitkälle, vaikka muuten olenkin pitkän tähtäimen ihminen. Minulle kirjan parasta antia olikin luku tavoitteista ja niiden asettamisen tärkeydestä, mikä toivottavasti vei omaa ajatteluani hiukan eteenpäin. Toinen minulle tärkeä asia oli se, että kirjassa huomioitiin myös arkiliikunta osana harjoittelun kokonaisuutta.

Tämäkin kirja oli runsaine kuvineen ja lyhyine teksteineen helppolukuinen ja sisälsi myös lukuisia esimerkkejä ja vinkkejä. Hiukan irrallaan ainakin joidenkin lukijoiden todellisuudesta silti oltiin. Vaikka kirjassa todettiin, että juoksu on edullinen harrastus, jossa ei tarvita kalliita varusteita, siinä oletettiin silti, että esimerkiksi hieronta tai yksityisellä urheilulääkärillä ja fysioterapeutilla käynti voisivat kuulua jokaisen juoksijan säännöllisiin rutiineihin.

Mukavin yllätys kielifriikille oli ihan kirjan lopussa: juoksusanakirja, jossa oli käyty läpi useita hauskoja juoksutermejä.  Nyt ymmärrän, mistä oikeat juoksijat puhuvat.

- - - - - - - - - - - - -

Kirjastosta löytyi vielä kaksi muuta juoksukirjaa, joita toivottavasti ehdin lueskella loman viimeisellä viikolla marjastuksen lomassa. Saa nähdä, joko silloin pääsisin myös lenkille.