Iloista pääsiäistä!

Mainiota pääsiäistä kaikille!
Hyvän 3 x 6 km:n juoksuviikon päätteeksi
keskityn pääsiäismunien syömiseen. 

Ortopedi vol 2

Sain jo tammikuussa työterveyslääkärin lähetteen ortopedille. Käynti viivästyi, koska sairastuin influenssaan ja sitten pienempään flunssaan. Välissä mietin vähän aikaa, mitä tekisin, kun jalka oli pitkän levon takia ihan oireeton. Kun lopulta tein päätöksen varata aika, sen saaminen kesti kolme viikkoa. 

Lopulta tuo aika kuitenkin tuli. "Minä muistankin ainakin osan sinun tarinaasi", ortopedi sanoi, kun tervetuliaisiksi totesin, että tarinani on pitkä. Ja niin hän tuntui totisesti muistavan, tai paremminkin oli ehkä lukenut ajanvarauksen yhteydessä kirjoittamani yhteenvedon potilasjärjestelmästä.  

Ortopedi pyysi ottamaan sukat ja kengät pois ja nousemaan varpaille ensin vasemmalla ja sitten oikealla jalalla. Sitten hän paineli jännettä ja käänteli nilkkaa. Hän selitti, että jalassa näyttäisi olevan lievä, ykkösasteen lattajalka, joka johtuu tibialis posterior -jänteen vajaatoiminnasta. 

Uudet pohjalliset kannattaisi nyt kuulemma teettää. Ne saattaisivat poistaa kivun, joka johtuu virheasennon aiheuttamasta ärsytyksestä hermossa. Ortopedi allekirjoitti kyllä kokemukseni hermokivusta tai mahdollisesta hermopinteestä: jänne kulkee hermon kanssa samassa ahtaassa kanavassa, ja turpoaa ja ärsyyntyy liikkumisesta. Samaa on entinen fysioterapeuttinikin sanonut. 

Olen ollut hiukan epäileväinen pohjallisten suhteen, koska en ole kokenut entisistä pohjallisistani olevan sanottavaa apua. Sanoin ortopedille, että voisin ehkä kuitenkin antaa pohjallisille toisen mahdollisuuden. Ortopedin mukaan pohjallisille kannattaisi antaa kolmas ja neljäskin mahdollisuus, koska joskus oikeanlaisen pohjallisen löytäminen kestää. Mitään halpaa lystiähän noiden mahdollisuuksien antaminen ei kyllä ole, koska pohjallisia ei korvaa työnantaja eikä sairausvakuutus. Kokeilen nyt kuitenkin ainakin kerran. 

"Älä missään tapauksessa lopeta liikkumista" ortopedi sanoi läksiäisiksi. Liikkua saa ja pitää. Leikkaus taas ei missään tapauksessa ole edes harkinnassa. Joskus leikkaus voi aiheuttaa vain lisää ongelmia. 

Ortopedi antoi minulle uuden fysioterapeutin nimen. Fysioterapeutti on niin suosittu, että ajat olisivat kuulemma varattuja jonkin aikaa eteenpäin. Ja niin olikin: minulle sopiva aika löytyi reilun kuukauden päähän. Se on nyt kuitenkin varattuna.  

Ei tämä kovin lattanalta näytä.

Lämmintä hottia

Edellisessä postauksessa kerroin juoksulenkistä, jolle ryntäsin kieli vyön alla tyttären harrastuskuskailujen välissä. Lenkistä tuli kyllä ihanat endorfiinit, mutta lähdin sille todellakin täysin lämmittelemättä ja kyllähän se sitten oikeassa kantapäässä ja sääressä tuntui. Jätin viimeiset kolme sataa metriä viitosesta juoksematta. 

Samaan aikaan Hesarin juoksublogissa muistuteltiin iän vaikutuksista treeniin ja lämmittelyn, lihashuollon ja lihaskunnon merkityksestä vammojen ehkäisyssä. Myös jokin aika sitten julkaisemassani pakarapostauksessa pohdin huolellista lämmittelyä: lihastreeni ei mene perille, jos ei lämmittele kunnolla ennen sitä. 

Ajattelin, että minun lienee oikeasti nyt pakko ottaa lämmittely tosissani. Se on minulla tähän asti tarkoittanut viiden minuutin kävelyä ennen lenkkiä tai viiden minuutin kuntopyöräilyä ennen lihaskuntotreeniä. En ole koskaan esimerkiksi venytellyt ennen treeniä. Olen jotenkin aina ajatellut, ettei lämmittelystä ole samalla tavalla "hyötyä" kuin oikeasta treenistä. En edes laske lämmittelyaikaa mukaan, kun merkkaan kuntoilun johonkin kalenteriin. 

UKK-instituutin tutkija Kati Pasanen on tutkinut lämmittelyä osana urheilutreeniä. Pasanen muistuttaa, että lämmittely ei suinkaan lyhennä treeniä, vaan jatkaa ja monipuolistaa sitä, kehittää uusia ominaisuuksia, huoltaa, palauttaa ja ehkäisee vammoja. Lämmittelyyn ja jäähdyttelyyn kannattaisi käyttää kunnolla aikaa, ainakin 15 minuuttia molempiin. Viisi kertaa viikossa liikkuva urheilija lisää näin treeniaikaansa 120 tunnilla vuodessa. Lämmittelyn ja jäähdyttelyn laadukkuuteen kannattaa siis kiinnittää erityistä huomiota!

Lisäksi kunnon lämmittelyyn motivoi se, että lämmittely voi lisätä suorituskykyä merkittävästi. 

Olen itse usein miettinyt, mitä "kunnon lämmittely" tai "huolellinen alkuverryttely" oikein on. Nyt olen asiaan perehdyttyäni siitä hiukan kärryillä. Koko kropan pitäisi todella lämmetä, eli pitäisi tulla jo hiukan kuuma ennen varsinaista treeniä. Lisäksi lämmittelyn tulisi aktivoida ja herätellä hermojen ja lihasten toimintaa. Ymmärsin, että lämmittely olisi tuhannen taalan paikka tehdä vaikkapa vähän kyykkyjä, polvennostojuoksua tai pakarajuoksua, eli juoksun tekniikkatreeniä. Lämmittelyyn voi kuulua myös venytyksiä, mutta niiden tulee olla lyhyitä ja dynaamisia. 

En ala koota tähän omaa listaani verryttelyliikkeistä, kun en voi asiasta mitään vielä sanoa kokemuksen syvällä rintaäänellä. Törmäsin tietysti googletellessani useampaankin listaan lämmittelyliikkeistä. Tämä Kati Pasasen lista esimerkiksi perustuu tutkimukseen. Juoksukilpailua ennen kannattaa käyttää kunnolla aikaa, esimerkiksi tämän Juoksija-lehden ohjeen mukaan. Ja tässä on yksi aika selkeä lista, jonka minäkin muistin ulkoa heti ensimmäisen kokeilun jälkeen. On nimittäin aika tyhmää verrytellä, jos ei muista, mitä tekisi. Unohtaminen onnistuu minulta hyvin. Mutta lämmittely onnistuu monella eri tavalla, pääasia on käyttää siihen riittävästi aikaa.  

Lämmitellä voi monella tavalla,
mutta tämä tapa ei sovi juoksuun.