sunnuntai 26. marraskuuta 2017

Motivaatiota hakemassa

Viikon ainut lenkki valoisassa.
Jotenkin kuvittelin, että liikunnan aloittaminen pitkän tauon jälkeen olisi onnellista ja auvoisaa, mutta se onkin ollut yllättävän takkuista. 

Viikko on nyt takana, ja olen ehtinyt kunnon juoksulenkille vain kahdesti.

Lauantaina pääsin siis ensimmäistä kertaa pitkän tauon jälkeen juoksemaan, ja se oli kyllä mukavaa. Sunnuntaina oli kaikenlaista puuhaa, ja vaikka mieli teki liikkua pitempäänkin, ehdin häthätää puolen tunnin sauvakävelylle.

Edellisessä blogikirjoituksessa viittasin Juoksija-lehden ohjeeseen, jossa ensimmäisellä viikolla liikutaan joka toinen tai kolmas päivä. Ihan oikeinhan tämä on mennyt sen ohjeen mukaan. Jos viikossa liikkuu joka kolmas päivä, ehtii liikkua kolmesti viikon aikana. 


Se vain on yllättänyt, että on ollut niin vaikeaa lähteä. Marraskuun pimeys tuntuu iskeneen voimalla päälle. 

Maanantaiaamuna töihin mennessä mietin, että normaalioloissa olisin varmaan vääntäytynyt aamulla kuntosalille. Työkiireet sekä totaalinen kiinnostumattomuus kuitenkin estivät sen tänä maanantaina. Ja olihan minulla lepopäivän vuoro, millä oli helppoa selittää kuntosalin väliin jättäminen. 

Valoa tunnelin päässä?

Tiistaina pidin etäpäivän, ja ehdin valoisan aikaan lenkille. Silloin iski sykkeen kyttäys. Tai asiaa voisi selitellä siten, että päätin ottaa rennosti, kun huomasin, ettei se syke nyt millään pysy pk-tasolla. Juoksin sitten reipasta vk:ta, vaikka olisi varmaan viisaampaa tässä vaiheessa vaikka vuorotella juoksua ja kävelyä.  Tunnin vauhtilenkin jälkeen olin aivan naatti, vaikka lenkin oikeasta vauhdista ei puhelimen kaatumisen takia ollut tietoa. Väsyneenä kömmin sinä iltana nukkumaan puoli kymmeneltä. Seuraavana päivänä 
lepopäivä oli ihan oikeasti tarpeen.

Torstaina olisi ollut juoksulenkin vuoro, mutta ei napannut sitten yhtään. Sauvakävely houkutteli paljon enemmän. Tunnin sauvalenkki marraskuun loskassa oli varmaan ihan hyvä ja rauhallinen lisä viikkoon. Perjantaina mietin taas lihastreeniä, mutta väliinhän sekin jäi.  

Onneksi lauantaina oli aikaa käydä juoksemassa. Sain pidetyksi vauhdin ja sykkeen tällä kertaa rauhallisena, ja olin tähän kolmanteen tauon jälkeiseen lenkkiini ihan tyytyväinen. 

Ehkei tämä hullumpi alku kuitenkaan ole, kaksi juoksua ja sauvakävely tällä viikolla. Jospa lihastreenimotivaatiokin jostain taas löytyy.  

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti