Lisää juoksua

On mennyt vähän aikaa siitä, kun olen kirjoittanut juoksemisesta muuta kuin sitä, etten itse pysty juoksemaan. On aika kirjata ylös hiukan viimeaikaisia kuulumisia. 

Olen käynyt hitaalla peruskestävyyslenkillä nyt muutaman viikon ajan parin päivän välein, joten juoksukertoja on tullut 2-3 viikossa. Viikon toista tai kolmatta lenkkiä olen pikkuhiljaa pidentänyt sen verran, että voidaan puhua jo jonkinlaisesta pitkästä lenkistä. Oli mahtavaa päästä taas juoksemaan kymmenen kilometriä ensimmäistä kertaa kahteen vuoteen. Voin kuvitella, että jaloissa voi jollakulla tuntua samalta puolimaratonin jälkeen. Mukava kuitenkin, että se oli tervettä väsymystä eikä jännekipua.  

Sillan yli mökkimaisemissa.

Ensimmäistä kymppiä seuraavalla lenkillä havaitsin oudon ilmiön: syke oli ennenkuulumattoman matalalla. Ihan kuin jotain olisi tapahtumassa. Sama toistui muutamalla muullakin lenkillä. Sykkeen harvenemista ovat kuitenkin sotkeneet luvattoman huonot yöunet, jotka ovat ilmeisesti työperäisiä ja jokseenkin tyypillisiä työpaikkani touko-kesäkuun kiireelle. Väsymys nostaa sykettä. Viime viikon lopulla tullut ylityölupa ei paljon paranna kiirettä. Toisaalta juoksu rentouttaa, ja olen ainakin yrittänyt aikatauluttaa tulevan viikon lenkit jo etukäteen.

Matkan pidentyessä olen saanut hiukan vaihtelua juoksuympäristöihin. Eräänä aamuna hölkkäsin aamulenkin työpaikalta käsin pitkin merenrantateitä. Maisemat olivat huikean kauniita. Mökillä käydessä taas hölkkäsin pitkin metsätietä ja pelkäsin karhuja, joita ei onneksi näkynyt. Kotoa päinkin olen juossut eri suuntiin kuin ennen. Koska fysioterapeuttini suositteli vaihtelevia juoksualustoja, en enää pelkää asfalttia. En ainakaan yhtä paljon kuin karhuja. 

Näkyykö karhuja?

Pari kertaa olen jo juossut 18-20 viikkokilometriä. Toki 10-15 kilometrin viikot ovat vielä normaalimpia, eli useimmiten olen hölkännyt kaksi 6-7 kilometrin lenkkiä viikossa. Tällä erää pisin lenkkini on jo 12 kilometriä. Oma ennätykseni on 13,5 kilometriä kahden vuoden takaa. En ole siitä enää kamalan kaukana. 

Onneksi Veteraanijuoksija vähän toppuutteli, kun juttelimme juoksusta, ja muistutteli muutamista asioista. Tässä tilanteessa olisi järkevää edetä niin, että vain korkeintaan joka toinen viikko lisätään matkaa, ja joka toinen viikko on oikeasti kevyt. Kilometrimääriä kannattaa kasvattaa maltillisesti. Ensin kokeilen niin, että joka toinen viikko juoksen kahdesti ja joka toinen viikko kolmesti. Tällä hetkellä lyhyemmät lenkit ovat seitsemän kilometriä ja pitkä lenkki on korkeintaan 12 kilometriä. Pitkä lenkkikin kannattaa juosta vain joka toinen viikko. Ja tässä vaiheessa mennään edelleen peruskestävyyssykkeellä, hiljaa ja rauhallisesti. Salilla pyrin käymään kerran viikossa, ja vähän pyöräilemään tai kävelemään lisäksi. 

Katsotaan, mitä tästä syntyy. Olen melkein palannut siihen määrään,  
mitä juoksin tasan kaksi vuotta sitten, ennen kuin lomalle jäätyäni aloin lisätä treeniä ja rikoin jalkani viiden kilometrin kisassa. Toivottavasti olen nyt viisaampi kuin silloin. 

Merellinen lenkki.