Fysioterapeutti pyöritteli päätään, kun kuuli treenikertojeni määrän. "Kyllähän kolme kertaa juoksua, kerta hiihtoa ja kerta kuntosalia on ihan liikaa tuolla jalalla. Sinulla on pitkäaikainen jalkavaiva, jonka paraneminen kestää kauan. Kudokset eivät kestä vielä paljoa."
Sitä minä vähän pelkäsinkin. Fysioterapeutti vain vahvisti epäilyni: olen lisännyt treeniä liikaa. Yritin änkyttää, että en minä sentään suoraan alkanut treenata viittä kertaa viikossa. Aloitin juoksemisen lokakuun lopussa kerrasta viikossa ja kymmenestä minuutista. Olen pyrkinyt koko marras- ja joulukuun lisäämään matkaa ja aikaa pääosin vain 10 % viikossa ja pitämään joka toisen viikon sellaisena, että matka ei kasva. Jalka on kestänyt tällä tahdilla ihan hyvin kolmekin juoksutreeniä viikossa.
Sitten kerroin fysioterapeutille, että viimeksi kuntosalilla tein vähän askelkyykkyjä ja jonkin verran varpaillenousuja. Kun minusta tuntui, että olisi aika tehdä jotain jaloillakin.
Fysioterapeutti huokasi. "Mene seisomaan tuohon ruksin kohdalle, ja ota sellainen hyvä seisoma-asento." Sitten hän testasi kyykkytaitojani. Oikea polvi kääntyi sisäänpäin. "Kyykkyjä aletaan tehdä vasta sitten, kun olet tarpeeksi treenannut näitä liikkeitä, mitä viimeksi sait. Liikkeiden pitää olla puhtaita. Ja ensin teet selkä seinää vasten ja varovasti." Kävimme läpi oikeita kyykkyasentoja. Fysioterapeutti kertoi myös, miten kehittää edellisellä kerralla saamiani liikkeitä. Lonkkaa vahvistavasta liikkeestä tulisi nyt dynaamisempi ja säären kiertoa tehtäisiin enemmän. Sain jumppaohjeita neljäksi viikoksi ja luvan maistella kyykkytreeniä hiukan jakson loppupuolella.
Oikeastaan olen ihan tyytyväinen fyssarikäyntiin tällä kertaa. Sain vahvistuksen epäilylleni liiasta treenistä, mutta uskon, etten ole vielä ehtinyt tehdä kovin paljoa vahinkoa. Jalkaa on särkenyt vasta ajoittain yhden viikon ajalla. Pienen levon jälkeen pystyn varmasti taas juoksemaan, kun muistan pitää lepopäivät.
Kun vain vielä viikonkin päästä muistaisin, ettei pidä hötkyillä.
Ensimmäinen viikko pohjallisen kanssa oli lupaava. Jalka oli oikein hyvän tuntuinen, vaikka vähän pohkeet rasittuivat, kuten fysioterapeutin mukaan pitikin. Sillä viikolla juoksin kolme kertaa, hiihdin kerran, kävin kerran kuntosalilla ja pidin kolme lepopäivää.
Viime viikolla juoksin ensimmäistä kertaa neljänä päivänä viikossa. Alkuviikosta juoksin kahtena päivänä peräkkäin, ja ensimmäisenä noista päivistä tein lihaskuntotreeniä, jossa otin mukaan aiempaa enemmän jalkaliikkeitä. Juoksin myös pitkällä lenkillä pitempään kuin pitkään aikaan, mikä tässä vaiheessa tarkoittaa peräti 8,6 kilometriä. Viikon juoksukilometrit olivat 25,7, eli viitisen kilometriä edellisviikkoista enemmän.
Taisin tehdä taas tutun mokani: lisäsin liikaa matkaa ja lihastreenirasitusta yhtä aikaa. Jalkaa särki pitkästä aikaa, ja vielä kahtena päivänä.
Minulla on kaksi ongelmaa, molemmat psyykkisiä. Ensimmäinen ongelma: kiirehdin liikaa harjoittelun lisäämisessä, joka kerta ja aina uudestaan. Toinen ongelma: minulla on tässä urheilussa jonkinlainen bipolaarinen käyttäytymismalli, joka toistuu. Masennun heti, kun jalkaan vähän sattuu ja uskon, ettei koko juoksemisesta tule ikinä yhtään mitään. Sitten taas kun jalka on normaalin tuntuinen, päätän tehdä koko maailman. Ensimmäinen ongelma liittyy toisen ongelman maaniseen vaiheeseen. Ja minä kun olen kuvitellut olevani psyykkisesti tasapainoinen ihminen.
Ongelmiin on aika vaikea keksiä ratkaisua. Ehkä minä ajan myötä vielä opin etenemään hitaasti. Tai ehkä löydän rajani, joita ei oikeasti voi ylittää.
Juuri nyt ei kuitenkaan auta kuin lepuuttaa kipuilevaa jalkaa vähän aikaa.
Vaihtoehtoinen juonitiivistelmä on Facebookin uusin muotivillitys, joka koukuttaa jo tuhansia. Päätin kantaa pienen korteni kekoon Facebookin sijasta täällä blogissa.
Keski-ikäinen nainen antaa selkokielisiä neuvoja kestävyysjuoksua aloitteleville. Kuinka kestää tilanne, jossa yhteiskunnan varteenotettava jäsen joutuu tunnustamaan oman pienuutensa ja osaamattomuutensa? Lue myös vinkit kilpailujenjälkeisen masennuksen selättämiseen, vammoista toipumiseen ja turhauttavien lenkkien jälkitilan hallintaan.
