Laiskat ja tylsät viikot

Edellisviikon piti olla se niin sanottu kevyt viikko, ja tällä viikolla oli taas tarkoitus juosta 30 kilometriä, joka sisältäisi 14 kilometrin pitkiksen.

Ei hullumpi lenkkisää.

Mutta ei elämää oikein aina voi suunnitella. Edellisviikolla jo alkoi tuntua, että vanha tuttu tibialis posterior -jänne on saanut vähän liikaa juoksunautintoa liian tiheästi. Juoksin sillä viikolla yhden kivan aamulenkin, joka oli viisi kilometriä pitkä, ja päätin ottaa loppuviikon rauhallisemmin. Se tarkoitti paria todella hidasta kävelylenkkiä ja yhtä kunnon venyttelysessiota. Viikosta tuli tosi laiska. Mutta vielä laiskempaa seurasi. 

Minun ei heti alkuviikosta tarvinnut itse päättää, koska alkaisin rasittaa jalkaa uudelleen, sillä minuun iski koululaisilta saatu flunssa. Johan se koulu kaksi viikkoa sitten alkoi. Siten tämän viikon liikkumiset uhkasivat supistua yhteen puolen tunnin venyttelyyn ja pieneen kävelyyn. Tänä aamuna olin kuitenkin jo sen verran kunnossa, että pääsin oikealle lenkille.

Optimistisesti odottelin, että yhdeksän päivän juoksutauko vain parantaisi kuntoa, kuten joskus kuulemma saattaa käydä. No, minulla ei todellakaan ollut käynyt niin.

Auringosta nauttimassa.

Vire oli ihan kateissa, juoksu hidasta tervanjuontia ja sykkeet mitä sattuu. Enkä tosiaan edes yrittänyt lenkille liian nopeasti flunssan jälkeen, vaan pidin ihan oikeaoppisen tauon.

Jalka kesti jotenkuten. Jonkinlainen, jopa päivittäinen, hermokipu on taas vaihteeksi palannut, vaikka toki jalka on paremmassa kunnossa kuin keväällä. Satunnainen kipuilu kuitenkin saa miettimään, miten sitä tulisi kuunnella.

Ensi viikolle en nyt vielä ole suunnitellut 30 kilometrin juoksuja. Sen sijaan olen miettinyt, voisinko taas jollain tavalla monipuolistaa liikkumistani. Josko vaikka pyöräilisin jonain päivänä töihin? Onneksi vesijumppani, sunnuntai-illan hydrobic, alkaa ensi viikolla.  Sitä paitsi olen ikävä kyllä pitänyt kunnon flunssataukoa myös fyssarin määräämistä jumpista. Ne pitää välttämättä saada takaisin ohjelmaan.


Miten tämä kuulostaakin niin tylsältä? Mitään raflaavia uusia liikuntaideoita minulla ei kertakaikkiaan ole, koska haluaisin pääasiassa juosta. Ehkä tähän yksitoikkoisuuteen pitää vain suostua. Ensi viikolla siis ohjelmassa tylsä viikko.