lauantai 9. heinäkuuta 2016

Jumppamatto ja tasapainolauta

Fysioterapeuttini äännähti hyväksyvästi, kun kerroin tehneeni hänen määräämistään jumpista noin 80 %. Kuulemma onkin niin, että lääkkeettömissä hoidoissa hoitoon sitoutuminen eli adherenssi on alle 20 %. Enkä ihmettele ollenkaan, ei minunkaan motivaationi noiden kuntouttavien liikkeiden tekemiseen mikään huikea ole. Olen kuitenkin onnistunut niitä tekemään, vaikka monesti jumppa on jäänyt iltamyöhään. Tekemättä jättäminen on lähinnä johtunut jumpan unohtamisesta kokonaan. 

Mutta olin kai jo kaavoihin kangistunut, kun odotin, että tekisin samoja jumppia hamaan kuuteen kuukauteen asti. Fysioterapeutti panikin koko sarjan enemmän tai vähemmän uusiksi. 

Ensin katseltiin taas askelta lenkkarit jalassa juoksumatolla. Nilkka yliliikkuu edelleen. Nyt siihen on tullut pieni tuntemus, jota ei oikeastaan voi sanoa kivuksi. Se tuntuu joskus juoksun tai muun rasituksen jälkeen. Varsinainen säärtä pitkin säteilevä hermokipu on sen sijaan vähentynyt selvästi, ja pysynyt välillä poissa useammankin viikon. Tekemäni jumppakaan ei ole kipeyttänyt jalkaa. 

Tasapainolauta pehmeällä alustalla.
Nilkan liikkeen takia fysioterapeutti halusi kuitenkin vielä lisätä tukea pohjalliseen. Sen saa kuulemma itse revityksi irti, jos alkaa tuntua pahalta. Ainakaan näin aluksi lisätuki ei ole yhtään haitannut. 

Uusia jumppaohjeita varten fysioterapeutti kysyi, tiedänkö, mikä on Bosu. No enhän minä tiennyt, ja fysioterapeutti vei minut katsomaan sellaista vastaanoton yhteydessä olevalle salille. Bosu osoittautui vähän jumppapallon puolikkaan tapaiseksi vehkeeksi, jonka päälle minun tulisi hyppiä. En tiedä, onko Bosusta olemassa geneerisiä versioita, sillä se on rekisteröity tavaramerkki. Fysioterapeutti antoi onneksi ohjeet tuon puolipallon korvaamiseen jumppamaton ja tasapainolaudan avulla, koska pallokauppaan olisin joutunut ilman sitä. 

Jumppamatto pehmeällä alustalla. 
Ohjelmassani on seuraavaksi syyskuun alkuun saakka joka päivä viiden minuutin treeni, joka sisältää muun muassa kyykkyjä tasapainolaudalla kahdella ja yhdellä jalalla, sekä hyppäämistä moninkerroin taitellun jumppamaton päälle kahdella ja yhdellä jalalla liike pysäyttäen. Lisäksi teen edelleen lonkkaa vahvistavaa liikettä ja pohkeen venytyksiä. 

Luulin jo, että kynnys uuden treenin aloittamiseen olisi korkea ja vaatisi suuria henkisiä ponnistuksia. Väärin luulin. Olikin yllättävän hauskaa pomppia matolle ja kyykkiä laudalla. Kanienkin mielestä uusi jumppa oli mielenkiintoista. Pomppiminen ja loikkiminen kun on niiden laji.  

Pomppijat laudalla.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti