maanantai 17. marraskuuta 2014

Lisää kenkiä


Yksi paljon juoksuneuvoja antanut ystäväni on jalkaongelmieni alkamisen jälkeen huomauttanut pari kertaa, että minun olisi syytä hankkia uudet juoksukengät. Ihan vain sen takia, jos huonot kengät olisivat olleet osasyy ongelmani syntyyn.
Mutta mistä sitten voisi tietää, olivatko kengät huonot? Selvää on, että jalkavaivani alkoivat, kun minulla oli juoksukengät jalassa. Mutta niillä kengillä olin siinä vaiheessa juossut jo kaksi kuukautta ilman mitään ongelmia. Fysioterapeuttini on toisaalta todistanut, että myös jalassani on jotain vikaa. Hän taas ei ole maininnut juoksukengistä yhtään mitään.

Koska en millään voi olla varma, että kenkäni ovat oikeanlaiset, päätin tilipäivän tullen käydä hakemassa toisenkinlaiset, ihan vain vaihtoehdoksi. Sekin minulle nimittäin on kerrottu, että juoksukenkiä pitää omistaa noin sadat.
Edellisellä kerralla lenkkarikaupassa juttelin pitkään myyjän kanssa ja useita kenkiä sovitettuani päädyimme melko tukeviin neutraaleihin kenkiin. Muistan, että eräät toiset tuntuivat jalassa paremmilta, mutta myyjä piti niitä aivan liian heppoisina minulle.
 
Kaikissa ohjeissa, joissa neuvotaan aloittelevaa juoksijaa, neuvotaan harkitsemaan kenkien ostoa huolellisesti ja ostamaan varmasti sopivat kengät. Minulle ei kuitenkaan ole selvinnyt, mistä kenkien sopivuuden muka kaupassa voisi tietää. Totta kai on hyvä tietää, onko oma jalka neutraali vai yli- vai alipronatoiva. Lisäksi on syytä huomata, ettei osta liian pieniä kenkiä. Ja sitten tietysti vaikutusta on juoksunopeudella ja olosuhteilla, mutta nehän vaihtelevat jatkuvasti. Jossain kohtaa kuitenkin pitäisi kenkäkaupassa osata ihan itse päättää, mikä on hyvä.

Edelliset juoksukenkäni ovat melko tukevat. Ajattelin siis, että voisin nyt rauhassa valita juuri ne heppoiset, hyvältä tuntuvat kengät. Otin jokseenkin löysin rantein ja etsin hyllystä pari tarjouksessa olevaa kenkäparia, jotka vaikuttivat taipuisilta. Toiset niistä tuntuivat välittömästi hyviltä. Kokeilin sopivan koon, ja varmistin vielä myyjältä, että ne ovat minulle sopivat neutraalit. Se enempää hyödyllistä tietoa en kengistä kaupassa mielestäni olisi pystynyt hankkimaan. Harvinaisen nopeaa ja kätevää.  
Ulkoilutin kenkiäni tänään ensimmäisen kierroksen. Ne tuntuivat yhtä hyviltä juostessa kuin kaupassakin. Sitä paitsi niistä löytyi heti pk-vaihde: ensimmäinen lenkki niillä oli myös ensimmäinen kutakuinkin pk-sykkeellä juostu lenkki neljään kuukauteen.

Lenkkaristressini helpotti vähän. Ei kai se ihan niin tarkkaa olekaan. Muistelen lukeneeni jostain, että Paavo Nurmikin juoksi jonkin kisan Hannes Kolehmaisen kengillä.

5 kommenttia:

  1. Sata on kyllä liioittelua. Minä kehotin vain kahteen. :-D t. paljon juoksuneuvoja antava ystävä

    VastaaPoista
  2. Paljon juoksuneuvoja antava ystävä17. marraskuuta 2014 klo 21.15

    ..ja pakko vielä lisätä, että ei myyjä ole oikeassa. Ainakaan silloin, kun pitäisi ostaa juoksukenkää. Viime kädessä vain sinä tiedät, miltä kenkä tuntuu jalassa. Kepeitä kilometrejä uusilla popoilla!

    VastaaPoista
  3. Minäkö liioittelisin? Mutta entäs jos on 50 kaveria, joista jokainen kehottaa ostamaan kahdet kengät (ja joku ehkä viidettoista)?

    VastaaPoista
  4. Olen kyllä sadan kenkäparin kannalla. Osa on tietysti samanlaisia. JT

    VastaaPoista
  5. Hyvä ajatus, ja helpottaa kenkästressiä entisestään: Kun yhdet hyvät löytää, niin niitä ostetaan noin viidettoista.

    VastaaPoista