Välillä meinaa epätoivo vallata. On vaikea luottaa siihen, että tästä joskus vielä paranisi, varsinkin silloin, kun jalka yhtäkkiä äityy kipeäksi lääkityksestä huolimatta.
Silloin on yritettävä miettiä, että onhan tässä sairastamisessa positiivisiakin asioita. Niistä joitakin sain listattua sen lisäksi, että alan jo pikkuhiljaa tottua tähän jalkahärveliin, vai ortoosiko sen nimi nyt oli.
Seuraavassa on ortoosilla hoidettavan jalkavaivan hyviä puolia:
1. Toiset tekevät kotityöt puolestani. (Tämä on erityisen vahva hyvä puoli. Silti en vaihtaisi sitä terveeseen jalkaan.)
2. Saan mennä bussissa istumaan invapaikalle. (Jos niitä on vapaana - aika yllättävää, millainen ruuhka niillä on.)
3. Minun ei tarvitse koskaan etsiä sukalleni paria. (Toisessa jalassahan on tukisukka.)
4. Saan tuoreita valkovuokkoja takapihalle köpötellessäni. (Ilman keppejä ei koskaan ole aikaa poimia kukkia, ei nykyisin enää lapsillakaan.)
5. Sain käyttöoikeuden tyttäreni mustaan hiuslenkkiin, jota tarvitsen kepeillä kulkiessani, etteivät hiukset roikkuisi silmillä. (Muuten mustat hiuslenkit ovat tyttäeren omaisuutta, eikä niistä keskustella.)
6. Ihmiset avaavat minulle kohteliaasti oven. (Enkä yritä työntää heitä ovesta edelläni.)
7. Ihmiset tarjoilevat minulle kahvia. (Ja teetä.)
8. Kaikki kysyvät, miten voisivat auttaa. (Siihen on joskus vaikea vastata. Miltä kuulostaisi "Kantaisitko minut"?)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti