Kirjoitin sähköpostia ortopedilleni, jolla tiesin olevan tapana lukea ja vastata nopeasti. Sain viestin keskelle työpäivääni: "Tule käymään vastaanotolla klo 9-14 välillä."
Vapaita aikoja ei ollut, mutta menin silti käymään vastaanotolla, joka oli taas minulle uudessa paikassa. Ortopedini on liikkuvaista sorttia.
Ortopedi otti minut vastaan potilaiden välissä. Kuorin jalkani esiin ortoosista. Ortopedi silmäili jalkaani, ja pyysi sitten ottamaan esiin myös toisen jalan. Vasta sitten hän näki selvästi, että oikea jalka oli turvoksissa. Painellessa ihoon jäi jälki.
"Mieluiten lähettäisin sut ultraan. Jalassa voi olla tukos. Olet kuitenkin nainen, ja se on riskitekijä. Maksaako sun työterveys?" En ollut varma. Ortopedi otti puhelimen ja soitti heti työterveyslääkärilleni. Sain lähetteen ultraan, joka pystyttiin tekemään saman tien samalla lääkäriasemalla.
Ultrassa näkyi, että suoneni olivat auki ja veri virtasi hyvin. Ortopedi halusi kuitenkin määrätä minulle veren hyytymistä ehkäisevää lääkettä varmuuden vuoksi. Sen annosteluun sain ohjausta sairaanhoitajalta. Lääke pitää pistää itse ihon alle mahan alueelle. Inhottavaa, mutta selviän siitä.
Lisäksi sain ohjeeksi heilutella varpaita ahkerasti. Itse luulen, että turvotuksen suurin syy lienee passiivisuus ja mahdollisesti kuumuus ortoosin sisällä. Nyt ortopedi antoi luvan varata puolella painolla kipeälle jalalle. Elän toivossa, että varpaiden heiluttelu ja jalan osittainen käyttäminen vie turvotuksen pois.
Ortopedi kehotti myös käyttämään jotain sidosta ortoosin sisällä. Kun soitin äidilleni, ja kerroin turvotusongelmasta, hän kysyi heti, käytänkö tukisukkia. Eipä ollut sellainen mummojen konsti ennen tullut mieleen, mutta ideahan oli oikeastaan hyvä: ortopedin suositteleman sidoksen voisi korvata tukisukalla. Minulla sattui nimittäin lojumaan käyttämättömänä olleet tukisukat kaapissa.
Lueskelin netistä Terveyskirjaston artikkelia turvotuksesta ja minusta alkoi entistä enemmän tuntua, että oman jalkani turvotus johtuu liikkumattomuudesta. Artikkelissa nimittäin sanottiin, että laskimoperäiselle turvotukselle tunnusomaista on sen väheneminen yön aikana. Artikkelissa suositeltiin myös tukisukkia. Myös vaaka- tai kohoasento on suositeltava.
Nyt alkaa tukisukka jalassa tuntua aika mummomaiselta. Turvotus näyttäisi kuitenkin olevan laskemaan päin.
Tuo tavallaan ikävää, että niinkin hyvään keksintöön kuin tukisukat, liittyy yleisesti mielikuva mummoudesta. Muistan aikoinaan kun siihen aikaan n. 50 vuotias miespuolinen tuttavani oli saanut veritulpan jalkaansa ja ollut sairaalassa hoidossa siitä. Hän selvästi häpeillen yritti vitsailla siitä, kun joutuu käyttämään tukisukkia jälkihoitona.
VastaaPoistaItse olen liki viiskymppinen mies. Pitkät seisomiset aiheuttaa jalan kipeytymisen. Olen kokeillut tukipolvisukkia, ja saanut niistä lievää apua vaivaan. Sitten kerran ainoat tarjolla olleet vaihtoehdot oli tukisukkahousut. Kipu nöyrrytti pukemaan nuo jalkaani. Nuo olivatkin paljon tehokkaammat kipuun kuin polvisukat. Siitä lähtien olenkin käyttänyt tukisukkahousuja silloin kun tiedossa on paljon seisomista tai pitkiä automatkoja. Eihän niiden olemassaoloa kukaan nää. Itse niiden olemassa olon tiedän, mutta se häviävän pieni mahdollisuus että joku ne näkisi, kun esim kyyristyn, on kuitenkin pienempi paha kuin se, että popsisin 5 särkylääkettä päivässä. Itsellä ei ole mummomainen olo, vaikka onkin tukisukkahousut jalassa.
Sisäisen urhelijan FB-sivulla olikin hiukan keskustelua siitä, että monenlaiset kompressiotuotteet ovat nyt muodissa, ja moni on löytänyt niistä apua vaivoihinsa. Hienoa, että tukisukat ehkäisevät sinulla jalan kipeytymistä. Eiköhän liene niin, että tosimiehen miehekkyyttä tuollaiset vain lisäävät.
VastaaPoista