keskiviikko 8. huhtikuuta 2015

Uudenlaista liikuntaa

Ensimmäiset päivät totaalilevostani sujuivat siis flunssan kourissa, ja sitä seuraavat päivät selkäkivussa. Selkäkivun alettua ymmärsin, että jollakin tavalla olisi hyvä pysyä liikkeessä, etteivät paikat kokonaan jumittaisi. Yritin siis liikuskella sisätiloissa kahdella jalalla. 

Mutta sitten kävi niin, että jalassa alkoi taas tuntua ikävältä, kun piipertelin kotona ympäriinsä. Pääsiäisvalmistelut saivat lopulta jalan lähes yhtä kipeäksi kuin juoksulenkki. Päätin, että lepo on nyt aivan välttämätöntä, ja kävin päivystyksessä pyytämässä itselleni kyynärsauvat. Olin yhteydessä myös ortopediini sähköpostitse, ja hän suositteli jalkatuen käyttöä seuraavat kuusi viikkoa. 


 Mieheni kyyti minut sauvoja hakemaan lääkäriin autolla. Hän naureskeli seuratessaan yrityksiäni liikkua uusilla sauvoilla. "Sä taidat tarvita personal traineria." 


Personal trainerhan minulla jo on, mutta keppikoulutusta varten mieheni oli paremmin saapuvilla ja osoittautui erittäin päteväksi. 

"Älä hypi sillä terveellä jalalla. Saat sen kipeäksi. Kepeillä liikkuminen perustuu heiluriliikkeeseen." Niinpä niin. Sauvat eteen, ja jalkojen heilautus niiden varassa eteenpäin. Varaus terveellä vasemmalla jalalla, joka kyllä mukavasti ensimmäisenä päivänä kipeytyi. Ja taas sauvat eteen ja heilautus. 

Olin aivan hikinen, kun ensimmäisen kerran selvitin itseni sauvoilla autolle. Olisihan mies toki voinut ajaa auton oven eteenkin, mutta halusin harjoitella. "Liikuntaahan sä kai halusitkin?" Sitä liikuntaa tässä nyt tuntuu olevan tiedossa näiden keppien kanssa ponnistellessa. On tämä ainakin ihan mukavaa vaihtelua  sohvalla makailulle. 




Ihmettelin, missä  mies oikein oli oppinut noin päteväksi kyynärsauvojen käyttäjäksi, kun en yhdessäoloaikanamme muistanut hänen kertaakaan käyttäneen sellaisia. Hän alkoikin muistella armeija-aikoja. Hän oli vähän ennen palvelusajan päättymistä käynyt jalkaleikkauksessa, mutta ei saanut sairauslomaa sen takia kuin viikon. Hänen piti siis käyttää kyynärsauvoja kasarmilla. Ruokalaan selviytyminen oli kuulemma ensin tuntunut aivan mahdottomalta, koska matka oli pitkähkö. Lopulta hän oppi niin taitavaksi sauvojen käyttäjäksi, että kiiti niillä kaikkien muiden edelle. 

Sellaista taitoa minäkin tässä nyt vähän odottelen. 


2 kommenttia:

  1. Näyttää hurjalta. Mutta uskon, että tuki on tarpeen, muuten tulee rasitettua jalkaa ihan huomaamatta. Pääsetkö ILMA:an 15.4.? Kysyy Ulla

    VastaaPoista
  2. Huh, en ole vielä ehtinyt miettiä ensi viikkoa. Vähän huonolta näyttää... Pitää miettiä vaihtoehtoja.

    VastaaPoista