torstai 6. elokuuta 2015

Aloittamisen ahdistus

Monet kuulemma keksivät itselleen uusia harrastuksia, myös urheiluharrastuksia, juuri tähän aikaan vuodesta. Minunkin pitäisi ottaa liikkumisasiat pohdintaan.

Jalka hidastaa edelleen vauhtia ja säätelee liikuntaan liittyviä tekemisiä. Juoksemista en ole kokeillutkaan sitten alkuvuoden. Olen miettinyt, että voisin suosiolla tehdä enemmän ainakin lihastreeniä ja mahdollisesti myös jotain jumppaa, jotain paikallaan pysyvää. Voihan sitä vaikka loppuikänsä haikailla kestävyysliikunnan perään, mutta parempi ehkä kuitenkin ajatella välillä jotain muuta. Ja ehkä salillakin voisi jotenkin treenata kestävyyttä?  

Sen olen kyllä oppinut, että mitään en voi kuntoilustani luvata enkä etukäteen päättää. Se menee niin kuin menee, ja tällä hetkellä yleensä eri tavoin kuin olen suunnitellut. Mutta saahan sitä silti yrittää suunnitella.

Yksi kaveri ehdotteli hydrobicia. Paikallisella voimisteluseuralla olisi kuulemma ideaali sunnuntai-illan 40 minuutin hydrobic, jonne saisi hyvää seuraa. Vesiliikunta-asia on minulla jalan totaaliromahduksen jälkeen ja uimahallien kesäsulun takia jäänytkin testaamatta, ja se pitää ottaa uudelleen agendalle heti, kun mahdollista. 

Työpaikan liikuntaseuran jumppia alkaa omassa työyksikössäni vain kaksi, ja ne ovat samana iltapäivänä. Viime talvena harrastamani body control -aamujumppa loppuu kokonaan. Päätin, että koska menen mieluummin salille aamusta kuin iltapäivästä, yritän käydä siellä sitten itsekseni. Aamujumpan peruuntumisessa on se hyvä puoli, että salille pääsee nyt myös torstaiaamuisin, ja voisin yrittää käydä siellä kahdesti viikossa. Tällä viikolla jo onnistuin siinä, ja toivon, että sama jatkuu. Mikä vielä tärkeämpää, toivottavasti en tee salilla mitään tyhmyyksiä yksin touhutessani. Pitäisi saada jonkinlaiset järkevät suuntaviivat treenaamiselle.  

Tässä keväällä tuli mieleen, että olisi hauska pystyä vetämään edes yksi leuka. Myös punnertamisessa olen aivan alkutekijöissä, ja siinäkin voisin vain kehittyä. yhtenä päivänä odotellessani vuoroani lääkärin vastaanotolla lueskelin jostain naistenlehdestä leuanvedosta ja siitä, että sen voi aloittelijakin oppia. Lehdessä oli yksityiskohtaiset treeniohjeetkin. Harmi vain, että lehti ohjeineen jäi sinne odotushuoneeseen.  

Yritin googlettamalla hankkia lisää tietoa sekä leuanvedosta, punnerruksesta että vähän myös kuntosalitreenistä. 

Leuanvedosta löytyikin ainakin jokin ohje. Tiistaina kuntosalilla käydessäni totesin kuitenkin, että salin rekkitanko oli niin korkealla, että yletyin juuri ja juuri korokkeelta ottamaan tangosta kiinni suorin käsin. Kotiinkaan ei meidän ovenkarmeihin voi tankoa kiinnitellä. Ehkä joskus tulevaisuudessa sitten. 

Punnertamisesta löysin ohjelman, joka perustui kahteen simppeliin rutiiniin. Leukani kuitenkin loksahti, kun luin rutiinin A: "Herää aamulla n. 10 min. aikaisemmin kuin normaalisti. Heti tehtyäsi välttämättömät aamutoimet, tee kolme kertaa maksimimäärä punnerruksia."  Helppoa kuin heinänteko. Tosin olin ajatellut jotain hiukan helpommin lähestyttävää. Onneksi ohjeessa oli helpotus aloittelijalle: "Huom! Jos olet vielä aloittelijavaiheessa, eli treenaamisen aloittamisesta on alle kolme kuukautta, tee tämä aamutreeni vain 3-4 kertaa viikossa." 

Ajattelin, että luin varmaankin linkit jotenkin huonosti, ja yritin haravoida ohjelmista tarkemmin vain aloittelijoille suunnattuja. "Kehonpainoharjoittelun treeniohjelma aloittelijalle" kuulosti lupaavalta. Luin eteenpäin: "Alkuverryttely: Käsilläseisonta (seinää vasten tai ilman), hyppynarut, vastuskuminauha." 

Varmaan ihan kivoja treenejä. Mutta miten ihmeessä voisin löytää jotain, jota minäkin osaan ja pystyn, viitsin ja jaksan? 







Ei kommentteja:

Lähetä kommentti