Tapaninajelulla

Vaikka uumoilin tekeväni "Tapaninajelun" juosten jo joulupäivänä, se siirtyi kuitenkin varsinaiselle Tapaninpäivälle.  

Joulupäivänä teimme nimittäin talven ensimmäisen hiihtolenkin. Siitä palautumiseen meni koko ilta, koska joulupäivän olo oli hiukan flunssainen. Illan mittaan vastustuskyky onneksi otti pöpöistä niskalenkin, ja Tapaninpäivän aamuna olo oli taas ihan terve.

Osa perheestä jäi Tapanin aamuna nukkumaan, vaikka selvisin lähtemään vasta yhdeksän maissa. Pakkasta oli seitsemän astetta ja aurinko yritteli paistaa metsän takaa. Mahtoiko johtua lomasta vai mistä, mutta syke oli pitkästä aikaa kohdillaan. Aamulla testailin leposykettä, ja sain keskisykkeeksi 63, mutta alimmillaan mittari näytti 54:n lukemaa. Leposykkeen mittauksessa toistui hauska ilmiö, jonka olen huomannut aiemminkin: syke laskee usealla pykälällä, kun otan käteeni kirjan ja alan lukea. Tällä kertaa näin kävi, vaikka lukemani kirja oli Mia Kankimäen Asioita, jotka saavat sydämen lyömään nopeammin.

Tapaninlenkillä ei tullut vastaan kovin montaa muuta lenkkeilijää, mutta jokunen sentään. Myös muutamia hiihtäjiä oli liikkeellä. Jalka tuntui kestävän juoksua paremmin kuin hiihtämistä. Hölkkäsin puolentoista tunnin lenkin ensimmäistä kertaa sitten viime kesän. 

Olen pidentänyt juoksumäärääni hyvin varovasti nyt aloitettuani juoksemisen jalkavaivan hellittäessä. Olen pyrkinyt pitämään lepopäivän joka juoksupäivän jälkeen. Olen pitänyt myös joka toisen viikon edellistä kevyempänä tai ainakin juoksumäärältään samana. Olen pitänyt huolta siitä, että pidennän juoksumatkaa vain noin kymmenellä prosentilla joka toinen viikko. Viime viikolla saavuttamani huikea 20,5 juoksukilometrin määrä saa juoksuharrastajat nauramaan ääneen. 

Tällä viikolla tuli kuitenkin kevyen viikon juoksuimpulssi, ja päätin lykätä kevyttä viikkoani hiukan. Jos tämän viikon yksi hiihtotreeni lasketaan mukaan, olen sunnuntaina toivottavasti jo tilanteessa, jossa treenaan kolme kertaa viikossa tunnin ja kerran puolitoista tuntia. Nyt taas tarvitsisin hiukan malttia. Täytyy muistaa myös levätä ja venytellä hyvin. Onneksi lomapäiviäkin on jäljellä, vaikka menen välipäiviksi töihin.

Testasin tänään myös joululahjaksi saamiani juoksuhanskoja ja tuubihuivia. Hanskat olivat hiukan kylmät. "No ne onkin VÄLIKAUSIHANSKAT" kommentoi asiantunteva poikani lenkin jälkeen. Tuubi toimi pipon kanssa yhtä hyvin kuin entinenkin. Tässä uudessa on kuitenkin se hyvä puoli, että se on ehjä. Edellinen tekninen tubeni kun on aikanaan leikattu reikäiseksi poikani Ninja Turtle -leikkejä varten.