Jäätä Keski-Suomessa. |
Pientarella ei ole juoksemista ilman nastoja. |
Marraskuun lyhyen ensitalven jälkeen Pääkaupunkiseudulla oli vaihtelevaa keliä. Välillä juoksureitit olivat peilijäässä, ja nastoista oli paljon hyötyä. Joulun aikaan Pääkaupunkiseudulla oli varsin lämmintä, mutta sitten pakasti taas, ja lätäköt jäätyivät. Juoksemaan oli näppärä lähteä nastoilla, koska ei tarvinnut välittää siitä, mitä liukkauksia ohuen lumiharson alta löytyisi.
Ehkä nastakenkäni ovat antaneet kaivattua vaihtelua myös jaloilleni. Kipu on pysynyt koko lailla poissa. Tottakai siihen on muitakin syitä kuin kengät, mutta eivät nastat ainakaan huonompaan suuntaan ole jalan tilannetta vieneet. Fyssarinkin ohje oli hankkia toiset kengät.
Parasta on turvallisuuden tunne, kun uskaltaa juosta samaan tapaan kuin kuivalla kelillä. Toki liukastumisen vaara on olemassa, mutta on se hiekallakin. Vauhtivetojakin olen nastoilla juossut. Sitä en kylläkään osaa sanoa, vaikuttavatko nastat vauhtiini.
Tuntuu ihmeelliseltä, mutta kuulemma nastarakkauskin voi loppua. Jotkut ovat alkuinnostuksen jälkeen kyllästyneet nastoihin. Juoksu ei vain kulje niillä samoin kuin nastattomilla kengillä. Toivottavasti minä voin suurimman tunnekuohun laannuttua pitää nastakenkiini läheiset ja lämpimät välit niin, että rakkaus muuttuu hyväksi ystävyydeksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti