Floppi Yrjönkadulla

Olemme tyttären kanssa pitkään haaveilleet, että kävisimme joskus Yrjönkadun uimahallin toisessa kerroksessa, jossa on kahden hengen lepohyttejä, joissa voi lekotella kylpytakki päällä ja jonne voi tilata herkkuja kahvilasta. 

Yrjönkadun uimahalli tunnetaan ehkä paremmin naku-uimisesta kuin urheilusta, mutta se on kuitenkin Suomen vanhin julkinen uimahalli ja pikaisen googlettamisen perusteella ehkä myös vanhin urheilua varten rakennettu rakennus. Yrjönkadun uimahalli avattiin nimittäin jo vuonna 1928. Suomen ensimmäiseksi urheiluhalliksi mainittu Alvar Aallon suunnittelema Espoon Otahalli on rakennettu vasta vuonna 1952 ja Suomen vanhimmaksi urheilutaloksi nimetty Lappeenrannan linnoituksessa 1880-luvulla rakennetussa rakennuksessa sijaitseva urheilutalo avattiin 1947. Yrjönkadun uimahalli voittaa myös Töölön kisahallin, joka valmistui vuonna 1935. Siellä järjestettiin aluksi messuja ja näyttelyitä, ei pelkästään urheilukilpailuja. Joitain urheilurakennuksia, kuten Soutustadion, Uimastadion ja vuonna 1938 valmistunut Olympiastadion rakennettiin jo vuoden 1940 Helsingin olympialaisia varten. 

Yrjönkadulla oli jono.

Tänään pääsimme viimein testaamaan Yrjönkadun uimahallia, tytär ensimmäistä ja minä toista kertaa. Olimme hiukan yllättyneitä, kun uimahallin ovella oli parinkymmenen metrin jono jo kymmentä minuuttia ennen avaamisaikaa. Tiesimme kyllä, että uimahallissa on hemmottelupäivä, jossa olisi saatavilla kauneushoitoja viiden euron hintaan, ja olimme myös varautuneet niitä käyttämään. Jouduimme kuitenkin ensin jännittämään jonossa puolisen tuntia sitä, mahtuisimmeko ylipäänsä sisään. Ensin täyttyivät onneksi uimahallin ensimmäisen kerroksen kaapit ja pukukopit, ja meillä oli vielä toivoa päästä toiseen kerrokseen. Maksuluukulle päästyämme myös kakkoskerroksen hytit olivat täyttyneet. Vähän aikaa odotettuamme ykköskerroksesta vapautui kuitenkin yksi istumahytti, eli simppeli pukukoppi. 

Istumahytti on parempi kuin ei mitään.

Kakkoskerroksessa olisimme uinnin lisäksi saaneet kahdeksi tunniksi käyttöömme oman lepohytin, pyyhkeet, pefletit, kylpytakit ja oikeuden käyttää sähkösaunan lisäksi puulämmitteistä saunaa ja höyrysaunaa (aikuiset 14 euroa, lapset 7 euroa). Ykköskerroksessa koimme elämän eriarvoisuuden, koska saimme vain verkko-ovisen istumahytin ja sähkösaunan (aikuiset 5,50 euroa, lapset 2,50 euroa). Pyyhkeet meillä onneksi oli omasta takaa. Hemmotteluhoidoista jouduimme toteamaan, että hoitojen varauslistat olivat täynnä neljäksi tunniksi eteenpäin, ja meidän oli luovuttava ajatuksesta. Tytär oli tästä erityisen pettynyt.  
 

Yrjönkadulla on ihanat kyltit.

Kävimme ensin saunassa ja uimassa. Nykyisin uimapuvun käyttö on Yrjönkadun uimahallissa sallittua ja havaintojeni mukaan myös yleisempää kuin uiminen ilman. Allas on ihan kunnollinen 25 metrin allas, joka on jaettu vesijuoksijoiden ja hitaampien ja nopeampien kuntouimareiden kaistoihin. Nyt uimahalli oli tosiaankin mahdollisimman täynnä, mutta ihan hyvin siellä silti mahtui uimaan. Vähemmän suosittuna aikana se olisi varmasti hyvinkin rauhallinen paikka vaikka ihan kunnon urheiluun.  

Rappioromantiikka vetoaa minuun.

Sitten päätimme ennen toista uinti- ja saunakierrosta nautiskella simaa ja korvapuusteja, koska kahvilapalvelujen sanottiin olevan tarjolla myös alakerran köyhemmälle väelle. Tilauksen pystyi tekemään puhelimella. Tilausta tehdessäni varmistin, että saisimme tilauksemme alakertaan hyttiin 42, ja se luvattiin. Odotimme kiltisti puoli tuntia, koska tilauksen luvattiin viipyvän jonkin aikaa. Sitten soitin toisen kerran, ja sain saman lupauksen, että tilaus on tulossa pian. Varmistin uudelleen, että olemme alakerrassa. Odotimme viisitoista minuuttia. Koska tilaustamme ei vieläkään kuulunut, lähdin etsiskelemään tarjoilijaa. Lopulta törmäsin yhteen, joka sanoi, että tilauksen viipyminen johtuu siitä, ettei alakerrassa tilauksia voi  saada hyttiin. Kerroin tarjoilijalle aika kireästi varmistaneeni kahdesti, että saisimme tilauksemme alakerran hyttiin ja tämä oli minulle kahdesti luvattu. Lopulta lähes tunnin odotettuamme saimme simamme ja korvapuustimme, ilman sanankaan pahoittelua viivästymisestä.  Tytär ehti odotellessamme pikaisesti käydä uudelleen saunassa ja uimassa, minä en, koska kylpyaika on rajoitettu kahteen tuntiin. Puolet siitä meni odotellessa olematonta palvelua. 

Parhaimmillaan Yrjönkadun uimahallissa voisi siis viettää rentouttavan parituntisen uiden tai vesijuosten, saunoen, lekotellen ja herkutellen rauhaisassa ja arkkitehtonisesti mahtavan kauniissa ympäristössä. Surkuhupaisimmillaan siellä voi saada konkreettisen opetuksen eriarvoisuudesta kahdessa eri kerroksessa.