Vaatteita päälle

Mittari näytti kahta plusastetta. Ihanteellinen juoksusää, vaikka vähän olisin kaipaillut aurinkoa. 

Joki oli jo vähän jäässä.

Hölkän ja kävelyn yhdistelmätreenini on hiukan haasteellinen pukeutumisen kannalta. Olen nimittäin huomannut näin ilmojen kylmettyä, että siinä tulee aika helposti kylmä. Tässä yhtenä aamuna pääsin tänä syksynä ensimmäistä kertaa kerrospukeutumaan, ihan kuin Hesarin juoksublogissa neuvotaan. Ohuemmat kalsarit ja pitkähihainen aluspaita tuulihousujen alle. Ei olisi t-paitakaan haitannut lisänä pitkähihaisen paidan alla, mutta tarkenin sentään jotenkin. Pipo ja huppupipo olivat minulle herkkäkorvalle jo ihan must. 

Juoksublogin ohjeisiin jos vertaa, niin taidan osata juoksupukeutua jo ihan hyvin. Kerrospukeutuminen - riittävästi lämpöä päälle ja käsille - älä ylipukeudu. 

Kunnon juoksubloggari olisi jo kuvannut rivin selfieitä itsestään erilaisissa kylmän sään juoksuasuissa. Mutta minulla nyt ei montaa erilaista asua olekaan. Omistan esimerkiksi vain kahdet juoksuhousut, trikoot ja tuulihousut, sekä yhden varsinaisen juoksutakin. Toistaiseksi olen pärjännyt niillä, vaikka vähän haaveilenkin saavani lisää väriä toisesta takista. 

Aluskerroksiakin omistan riittävästi, vaikken runsaasti. Pitkähihainen tekninen paita (joka ei olisi aluspaita eikä fleece) minulta vielä puuttuu, koska treenivaatevarastossani näkyy se, että olen juossut suurimmaksi osaksi talviaikaan. Kesäjuoksuvaatteiden hankkiminen on taas siirtynyt jonkun uuden kevään murheeksi. En uskalla kirjoittaa, että ensi kevään, vaikka niin toivonkin. 

Omistan jo kahdet ihan hyvät juoksukengät, ja olen tarvittaessa orientoitunut ostamaan uusiakin. Aloitin liian huonoilla kengillä, mutta nyt juoksen vain parhailla merkkilenkkareilla, tosin vahingossa. Treenisukkia minulla taitaa kuitenkin olla liian vähän, koska ne ovat aina lopussa omasta sukkalaatikostani. Onneksi tiedän, että niitä löytyy useampi pari poikani sukkalaatikosta, jonne ne jostain syystä nykyisin aina joutuvat. 

Jonkinlainen nuukuuden, lievän ekologisuuden ja rahatilanteen realiteettien yhdistelmä aiheuttaa sen, ettei minulla ole liikaa kaapissa makoilevia treenivaatteita. Tällä hetkellä olen treenivaatevarastooni kuitenkin ihan tyytyväinen. Sitäpaitsi mieheni kärjisti joskus, että viimeistään viisikymppisenä voi lopettaa vaatteiden ostamisen, kun vanhoilla pärjää hautaan saakka.