Keho hallinnassa?

Jo ennen kesää mietin, että syksyllä menen jollekin ohjatulle kehonhuoltotunnille. Ohjatussa jumpassa olen ollut viimeksi opiskeluaikana, eikä sekään, yllätys yllätys, ollut oikein minun heiniäni. Mutta kun en oikein yksinkään osaa mitään, ajattelin, että ohjattu toiminta toisi sopivasti ryhtiä kehonhuollolle.

Paikallisella voimisteluseuralla oli useitakin kehonhuolto-nimellä markkinoitavia tunteja. Työpaikan jumppatarjonnasta löysin kuitenkin raflaavammalta kuulostavan ”Morning Body Control”-tunnin, joka järjestetään sopivasti torstaiaamuisin klo 7.30–8.30. Ei tullut mieleen, että kehonhallinta ja kehonhuolto taitavat olla hiukan eri asioita, olihan nimen alkuosa sama. Body Control -jumppa myös mainosti itseään rauhalliseksi ja ”avaavaksi”.

Työpaikan tuttu sali ja osin ainakin kasvoilta tutut jumppaajat madalsivat myös ensimmäisen tunnin kynnystä. On se vaan kumma, millainen merkitys moisilla pikkuasioilla voi olla. Ensimmäinen harjoitus vain nosti kylmän hien pintaan: siinä piti heti kärkeen sekä heiluttaa käsiä että askeltaa jaloilla sivusuunnassa. Minullehan ei nimittäin sovi mitään, missä kädet ja jalat tekevät molemmat jotain erilaista liikettä, ei. Lisäksi en ymmärtänyt puoliakaan, kun ohjaaja selitti, mitä liikkeitä ohjelmassa olisi.

Jatko oli kuitenkin helpompaa, ja jalat saivat olla paikoillaan maassa. Itse asiassa tehtävät liikkeet olivat yllättävän helppoja. Jouduin hiukan varomaan kipeää jalkaa, mutta aika hyvin pysyin mukana.

Tunnin loppupuolella ohjaaja sanoi, että hänellä olisi ollut meille varattuna viisi erilaista liikesarjaa. Olimme kuitenkin ehtineet käydä läpi vain yhden. Emme sitten ehkä olleet kovin potentiaalinen Body Control -porukka. Loppujen lopuksi minulle ei tullut tunnilla edes tippaakaan hiki.

Seuraavana aamuna löysin kuitenkin kropastani yltympäriinsä kaikenlaisia uusia lihaksia, joita parannellessa meni pari päivää. Tätä kirjoittaessa olen käynyt jo toisella Body Control -tunnilla, ja odottelen kauhunsekaisella mielenkiinnolla seuraavan aamun lihasjumeja. Onhan se tietysti mahdollista, että tähänkin hommaan tottuu kuten mihin tahansa lihaskuntotreeniin. Mutta jos tästä joskus taas pääsen juoksemaan, tulee pohdittavaksi, mahtaako tämä olla riittävästi juoksua tukevaa. Juoksijankin on tietysti tärkeää miettiä, missä hänen selkärankansa on, kuten jumppaohjaaja meitä kehotti tekemään.