Minullahan "hyvä juoksuviikko" on vielä juoksijalle aika säälittävä. Olen tällä viikolla uskaltanut hölkätä kahdesti vähän yli 40 minuuttia kerrallaan. Suuri merkkipaalu oli, kun toisella noista kerroista juoksin peräti viisi kilometriä. Viikkokilometrit eivät toki vielä ylitä kymmentä. Kuitenkin 40-45 minuutin lenkki alkaa jo vähitellen tuntua lenkiltä, vaikka se hidas onkin.
Tällä viikolla oli niin kova pakkanen, että päätin muuttaa suunnittelemani salikäynnit juoksumattolenkeiksi ja juoksemiselle varaamani ajan kotona tehtäväksi lihastreeniksi.
Tosi tylsäähän matolla hölkkääminen kyllä oli, kun ei ollut edes maisemia katseltavaksi. Telkkarin olisin tietysti voinut avata, mutta niin syvälle en sentään mennyt. Jalka tykkäsi matolla juoksemisesta yllättävän paljon, vaikka tähänastinen fysioterapeuttini moittikin mattoa juoksualustana asfalttia pahemmaksi. Paha taas mennä sanomaan, miksi tällä viikolla meni niin hyvin.
Juoksuaiheiset Facebook-sivut täyttyivät tällä pakkasviikolla valokuvista ja postauksista, joissa hehkutettiin miten kylmässä ja kuinka paljon kukakin oli juossut. Itse en tosiaan vielä liittynyt siihen kerhoon. Ehkä omistan joitakin sellaisia välikerroksen vaatteita, joita voisi kokeilla miinus 25 asteen juoksulenkillä, mutta mitään talvijuoksutrikoita tai -takkeja minulla ei ole. Aktiiviselta talvipyöräilyajaltani muistan myös hyvin, miten tehokkaasti pakkanen vie voimat. Olin kovilla pakkasilla aika uupunut, kunnes ymmärsin, että ihminen voi asettaa ihan vain itselleen henkilökohtaisen pakkasrajan. Kun lopetin pyöräilyn alle 15 asteessa, jaksoin kaikenkaikkiaan paljon paremmin sekä pyöräilyä että muuta elämää. Kuntoni oli kyllä silloin jossain määrin huonompi kuin nyt, mutta toisaalta olin 15 vuotta nuorempi, enkä usko kylmänkestävyyteni yhtään niistä ajoista parantuneen. Niinpä ainakin tällä hetkellä, tässä kunnossa ja näillä juoksumäärillä olen ihan tyytyväinen siihen, että pääsin kuluneella viikolla sisälle juoksemaan.
Olen viime viikoilla lisännyt juoksumatkaa hitaasti ja jopa omaksi itsekseni melkoisella maltilla. Tosin tuo viiden kilometrin lähestyvä haamuraja sai vähän nopeuttamaan tahtia. Viimeiset kolme viikkoa olen juossut kahdesti viikossa ja lisännyt matkaa hiukan joka viikko. Olen myös lisännyt lihastreeniini hiukan omalla painolla tehtäviä jalkalihasliikkeitä, kyykkyjä ja varpaillenousuja.
Nyt olisikin jo kevyemmän viikon vuoro. Seuraava viikko pitäisi ymmärtää mennä maltilla lisäämättä rasitusta edellisviikosta ja peruskestävyyssykettä tavoitellen. Puhumattakaan tästä viikosta: yritän keksiä sijaistoimintoja, etten lähtisi viikon kolmannelle juoksulenkille nyt, kun pakkanen on lauhtunut ja ulkona on ihanan valkoista. Pakko on yrittää olla hätäilemättä, koska tosiasiassahan pohdin edelleen lääkäriin menemistä. Vielä en sitä päätöstä kuitenkaan ole tehnyt.
Yksi sijaistoiminto oli pieni aamujumppa juuri noita jalkaliikkeitä painottaen. Niillä saikin pienen tuntemuksen sääreen, niin ettei juoksu tuntunut enää iltapäivällä kovinkaan houkuttelevalta. Mutta hiukan kävin haukkaamassa raitista ilmaa kävellen. Ihana ilma!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti