Kisafiilistä

Ihka ensimmäisen kisapäivän aamuna vakuuttelin itselleni, että olen vain menossa lenkille ja kiukuttelin kaikille, jotka kysyivät aikatavoitteita. Hiukan haikeana leikkasin sopivaan mittaan ehtineet kynnet ja päätin säästää niiden lakkaamisen myöhemmäksi, koska juoksupaidan sävyyn lakatut kynnet olisivat olleet ylimitoitettua bimboilua.

Alkumatkalle olin saanut monenlaisia hyviä neuvoja, jotka kaikki koskivat rauhallista starttia. Rauhallisen alkuvauhdin tulisi kestää neljästä minuutista matkan puoleen väliin, neuvojasta riippuen. Ihan varma olen siitä, että ainakin ensimmäisen sadan metrin jälkeen syke oli vielä 130:n tietämissä, joten alku ei mennyt hullummin.

Helle oli melkoinen,  +28 astetta, ja keskipäivä. Aika pian kuumuus alkoi tuntua ja täytyy tunnustaa, että menihän se alkupuolisko liian lujaa siihen nähden. Lähellä juoksun puolta väliä iski täydellinen henkinen notkahdus, kun tajusin, että taidan olla viimeisenä seitsemän kilometrin juoksijoista. Takana olivat enää vain kävelijät ja sauvakävelijät. Pääsin kuitenkin notkahduksesta sen ajatuksen voimin, että ainakin vielä juoksen, ja parin kävelemään ryhtyneen juoksijan ohittaminen siivitti minut uuteen vauhtiin.

Neljän kilometrin kohdalla kuulin epämääräisen väliajan, joka kuulosti aika suurelta. Totesin reilusti ohittaneeni puolen välin, ja saamiini hyviin neuvoihin kuului lupa vauhtiin puolen välin jälkeen. Löysin sen verran voimia, että pystyin hetkeksi kiristämään vauhtia ja viimeinen kilometri alkoi yllättävän nopeasti. Sille en juuri enää saanut aikaan kunnon loppukiriä, mutta maalissa olin kuitenkin iloisesti yllättynyt loppuajastani. Alitin nippa nappa 50 minuuttia ja onnistuin ilmeisesti pitämään takanani kaikki 14 kilometrin juoksijat.   

Huoltojoukoksi lähtenyt mieheni ymmärsi onneksi sanoittakin ojentaa vesipullon ja odottaa hengityksen tasaantumista. Tutut rouvat kannustivat ja onnittelivat hilpeästi. Ja olihan se endorfiinipölly ihan makea. Päivänselvää on, että tätä kannattaa jatkaa.

Mikä parasta, kisan palkinnot arvottiin kaikkien juoksijoiden kesken. Arpaonni suosi, ja nyt on uusi kynsilakka odottamassa kynsien kasvamista. Nyt vain pitää ostaa kullanvärinen juoksupaita.